Kolmen järven ympäröimässä Karstulassa vesistöt tarjoavat mieleenpainuvat puitteet erilaisille harrastuksille –niin vedessä, lumella kuin jäällä. Voit testata uskallustasi koskenlaskussa kumilauttasafarilla tai perhokalastaa Keski-Suomen pisimmällä koskireitillä Heijostenkoskilla. Rauhallisempaa menoa tarjoavat kanoottiretket, samoilu marja- ja sienimetsissä sekä luontopoluilla. Talvella voit osallistua moottorikelkkasafarille ja tutkailla keskisuomalaisia vaihtuvia maastoja lumikenkäillen ja hiihtäen.               Retkeile ja liiku Pohjoisen Keski-Suomen luonnossa Keski-Suomen vaihtelevat ja monimuotoiset metsämaastot ja vesialueet tarjoavat mitä parhaimmat mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen. Pohjoisen Keski-Suomen alueelle on valmistunut monipuolinen luontoreitistö, joka yhdistää seudun luontoon, kulttuuriin ja esihistoriaan liittyviä nähtävyyksiä ja käyntikohteita, majoituspaikkoja ja muita palvelupisteitä helposti kierrettäväksi ja saavutettavaksi verkostoksi. Reitit palvelevat patikoijia, hiihtäjiä, pyöräilijöitä, sauvakävelijöitä sekä ratsastuksen ja melonnan harrastajia. • Siirry palveluun: www.luonnonvoimaa.net/luontoreitit           Enojoen luontopolku Enojoen luontopolku Karstulassa, alkaa aivan keskustan tuntumasta, Enojoen rannasta. Noin kolme kilometriä pitkä polku on opastettu vihrein nuolin. Matkan varrella on Karstulan historiasta kertovia opastetauluja sekä mm. Fieandtin kivet- niminen Suomen sodan muistomerkki. Polku vie osittain kuntopolun läpi, joten matkan varrella voit myös kohottaa kuntoasi erilaisilla kuntoiluvälineillä.   Kilpisuon luonnonsuojelualue Kilpisuo on 263 hehtaarin laajuinen suoalue, joka rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi maanomistajien hakemuksesta vuonna 1980. Nykyään Kilpisuo on pääosin Metsähallituksen hallinnassa. Alueella voi kulkea n. 4 kilometrin mittaista, pitkostettu luontopolkua, jonka opastauluissa kerrotaan alueen suoluonnosta. Kilpisuolle pääsee ajamalla Karstulasta valtatie 13:a n. 16 km Kokkolan suuntaan. Kimingin kylän kohdalta käännytään oikealle, viitassa lukee "Kilpisuon luontopolku". Runsaan 4 km:n päästä, hakkuualueen keskeltä kääntyy lähes umpeenkasvanut tie oikealle. Tien päässä on kääntöpaikka. Luontopolulle vievä polku lähtee kääntöpaikan oikeasta reunasta. Polun pituus on 3,7 km.                     Iso-Korppisen lintutorni Iso-Korppisen lintutorni sijaitsee Karstulan Humpilla. Tutkittavaa pinta-alaa on 130 ha. Järvi on peltojen ja pajupusikoiden ympäröimä ja alueella esiintyvä lajisto on runsas ja mielenkiintoinen. Erityisesti kevätmuuton aikaan alueella lepäilee runsaasti lintuja ja torni on sijoitettu otollisesti niin, että näkyvyys on hyvä jokaiseen ilmansuuntaan. Tornista havaittu mm. meri- ja maakotkia. Luhtahuitti, pensassirkkalintu, viitakerttunen ja ruisrääkkä ovat tuttuja yölaulajia alueella. Iso-Korppinen sijaitsee Karstulan Humpissa valtatie 13:n länsipuolella. Tornille on opaste 13-tieltä noin kilometri Kokkolaan päin Karstulan ja Kivijärven risteyksestä. Tornille pääsee myös Karstulan kirkonkylästä pikkutietä, joka alkaa pyörätien päästä n. 3 km kirkolta Humpille (Kivijärvelle) päin. Tornin välittömässä läheisyydessä on parkkipaikka, josta on pitkospuut tornille.   Hermannin hevospuisto  Karstulan Hevosystäväinseura on toiminut viime vuosina aktiivisesti hevosharrastajien hyväksi paikkakunnalla. Seura on EU-hankkeen turvin kehittänyt kunnan vanhaa ravirataa tämän päivän vaatimuksia täyttäväksi, monipuoliseksi harrastuskohteeksi. Hermannin hevospuisto on nyt kunnostettu hevosalan ammattilaisten ja harrastajien sekä muiden ulkoilijoiden ympärivuotiseen käyttöön. Alueelta löytyy kerhotupa ja valjaskatokset. Radan keskialueelle muodostuu ratsastuskenttä ja siitä yhteys metsätielle, jota voidaan hyödyntää ratsastusreitistönä. Alueen toivotaan palvelevan hevosharrastajien lisäksi myös muita käyttäjiä ja lisäävän järjestettävien hevostapahtumien määrää. • Lisätietoa: Karstulan Hevosyhtäväiseura ry, Kirsi Rajala, 040 590 1123, kirsi.rajala(at)uta.fi               Karstula-Lomakouheron ulkoilureitti Noin 11 kilometrin mittainen ulkoilureitti alkaa Karstulan keskustan tuntumasta edeten Kolisevanrannan kautta Hinkalonvuoren yli Kouheroon. Reitin molemmissa päissä (alusta ja lopusta katsottuna n. 2-5 kilometrin päässä) on kamiinoilla lämmitettävät taukotuvat. Lisäksi molemmissa päissä on myös laavu/kota-tyyppiset tulipaikat tarpeellisine palveluineen (puut, wc ja jätehuolto). Ulkoilureitille pääsee kirkonkylän etelälaidalta. Pylkönmäentieltä käännytään Taka-Wetkantielle ja edelleen Eerontielle. Reitti lähtee tien päästä. Toinen lähtöpiste on Lomakouherossa. • Ks. ulkoilureitin kartta tästä   Heijostenkosket 1860-luvulta aina 1960-luvulle saakka, on nk. Saarijärven koskireitin koskia käytetty puutavaran irtouittoon. Uiton loppumisen jälkeen kosket on jätetty luonnontilaan ja niiden hyödyntäminen etenkin koskikalastuksessa aloitettiin. Heijostenkosket koostuvat viidestä koskesta: Vaaja-, Mylly-, Pitkä-, Haara- ja Rakinkoskista. Heijostenkoski -osuus sijoittuu Saarijärven koskireitin yläpäähän. Kalastuksen lisäksi koskea käytetään koskenlaskuun (kumilautta, kanootti). Kalastuslupia sekä paketoituja koskisafareita voi tiedustella esimerkiksi Lomakouherosta. • Ks. lisää tästä               Lisätietoa Karstulan kunnan liikuntapaikoista löydät kunnan vapaa-aikatoimen sivuilta, osoitteesta www.karstula.fi/vapaa